Laukku ja pari niksiä

Päätin edellisiltana laittaa ompelukoneen jäähylle ja lopettaa moisen aikaa vievän harrastuksen. No eilen sitten kaivoin sen takaisin kaapin perältä, eli jäähyä kesti vajaa vuorokausi. Onkohan musta tullut riippuvainen???

No, sain siis inspiraation laukusta. Kaivoin vanhan Marimekon laukkuni mallikappaleeksi ja ompeluohjeeksi. Siitä katselin mallia ja leikkelin palat taas aivan summissa..

Kaapista löytyi Finlaysonin muumikangasta joka sopi hyvin kokeiluuni. Sisääni kasvanut esinesuunnittelija kuitenkin halusi ratkaista ongelman!! En tiedä muista, mutta mulla on ainakin laukussa sen tuhannen tavaraa, että kun puhelin soi, ei ole hajuakaan, että missä se on. Valon perusteella suunnistaa etsinnöissä. Toinen ongelma on avaimet, miten ihmeessä ne aina valuukin sinne laukun perimmäiseen soppeen, eivätkä löydy ennenkuin puoli kassia on purettu tavarasta.

Tämä oli siis se ongelma, jonka ratkaisin! Ei tartte hakea enää!!!

Tässä siis kassin perusrunko ulkoapäin.

 

Tein avaimille lenksut ja kännykälle mittojen mukaan oman kotelon. Laitoin lenksuihin sekä kännykkäpussiin nepparit taakse.

 Ja sijoitin ne kassin sisäpuolelle yläreunaan lähelle kassin suuaukkoa. Kaiken saa kätevästi neppareilla sekä kiinni että irti. Mikään ei valu kassin pohjalle vaan löytyy salamannopeasti!

Kännykkäpussiin tein vinon läpän, jotta sen soidessa olisi helppo avaamatta kurkistaa pussiin, että kuka soittaa. Pussi on siis irrotettava, jotta sen sitä voi käyttää myös muuten.

Tässä kassi vielä sisäpuolelta. Laitoin hieman pinkkiä tuomaan iloa kassiin kurkatessa :-)

Avaimet roikkuvat omalla paikallaan  ja on tarvittaessa helppo irrottaa. Totesin kyllä, että oven saa auki, vaikkei avaimia edes irrota. Kyllä on nyt niin kätevä, että!!!

Hämähäkkipapana

No niin, sitten taas vähän haastetta kehiin. Kokeilin tehdä paidan, alkuun en uskonut siitä kyllä paitaa tulevan, varsinkin kun en ole noiden kaavojen ystävä sitten ollenkaan. Kirjastosta lainasin kasan Ottobreitä ja löysin kuin löysinkin numerosta 4/10 tämän papana-paidan kaavan. Eihän se sitten tietenkään ollut 122 senttinen, joten siinä hieman sovelsin. Uusia kankaita en moiseen kokeiluun kuitenkaan tohtinut tuhlata vaan leikkelin kaksi omaa vanhaa trikoo paitaani palasiksi, varmaan jotain henkkamaukan peruja..
Eteen applikoin hämähäkin verkon ja taakse hämähäkin, vaatimus oli, että pitää olla hampaat ja hurjan näköinen. Suunnitelmissani oli myös neppareilla verkkoon kiinnitettäviä hyönteisiä, mutta materiaalipulan vuoksi ne jäävät myöhempään ajankohtaan. Tein kuitenkin yhden ampparin puuvillasta, mutten kiinnittänyt sitä paitaan.
Jessen sanoi juuri kuusivuotta täyttäneenä vakavalla naamalla, kun paitaa aloittelin, että eihän mun sitten tarvii laittaa sitä hoitoon. Hieman loukkaantuneena ihmettelin, että mistäs moinen, mutta paidan edetessä olin kyllä jo itsekin samaa mieltä, älä sitten vaan laita tätä hoitoon! Siistä kotipaidaksi tämä harjoittelukappale.

Kukkapipo

Pieni veljentyttöni sai kukkapipon överi-isolla kukalla :-) Piposta tuli tosi kiva ja hauska juuri tuon ison kukan vuoksi. Ohjeen pipoon löysin täältä ja kukkaan täältä. Pipon materiaalit ovat taas Kankaanpään kangaskaupasta, paitsi tuo itse kukka osan velour on pienestä velourhupparista veljen tyttöni kaapista.. Kierrätystä siis..

Liivimekkoja

Piti laittaa applikoinnit sivuun hetkeksi ja keskittyä ompelun ihan perusjuttuihin. Harjoitukseksi tein liivimekon itselleni työvaatteeksi päiväkotiin. Kangas löytyi Virroilta Marimekon liikkeestä. Kaava on taas omasta päästä.

Veljentytölle ompelin myös muutaman liivimekon, joista paremmat kuvat laitan sitten kun mekot ovat sopivan kokoiset, nyt vielä hieman kasvunvaraa.. Tässä kuva siis vain toisesta, molempiin mekkoihin ompelin myös neliöpipot samasta kankaasta. Tämän mekon kangas on Kankaanpääläisestä kangaskaupasta.

Neliöpipoja koko perheelle

Ompelukoneen ja minun välinen suhde vaati lämmittelyä ja siihen sopivat nämä neliöpipot hyvin. 

Itselle suunnittelin pöllökuvion ja väriksi valitsin pinkin. Kaikki muut velourit ovat Royal-tuotteesta paitsi pöllön päävärinä oleva vihreä on kirpparilöytö. Ohjeen pipon perusmalliin löysin täältä. 

Jami tilasi omaan pipoonsa oranssin hämähäkin ja sellaisenhan äiti sitten suunnitteli.

Jessen piposta piti löytyä vihreä lepakko ja jälleen äidin kynä sauhusi :-)

Kankaanpääläisestä kangaskaupasta löytyi sitten aivan poikien toppaliiveihin sopivaa kirahvikangasta ja siitähän piti sitten myös hurauttaa pojille pipot.

Pupumekko

Elämäni ensimmäinen mekko oli kyllä kertakaikkisen mielenkiintoinen kyhäelmä. Malli oli päästä revitty kuten kaikki muutkin ohjeet ja työtavat. Kummitytölle kun olin päättänyt tehdä sen itse, niin tehtävähän se oli. Opettavainen kokemus tämä oli kyllä ja sai aikaan kipinän opetella lisää. Kangas on Royal-tuotteen pilvivelouria ja muutkin velourpalat samasta osoitteesta.
Mekossa siis kaksi pupua, toinen istuu ja toinen kurkkaa taskusta (tasku näkyy kuvassa vähän huonosti). Korvat ovat roikkuvaa mallia ja yksi porkkana löytyy myös takaa. Kuvio on omaa suunnitteluani.

Tiipii dinoilla ja kukilla

Laitetaanpas tänne nyt ensimmäiseksi kuva tiipiistä. Alkuperäisen ohjeen sain Kotivinkin Tee-se-itse osiosta. Pojat innostuivat piirtelemään kuvia, kun huomasivat niiden pääsevän äidin kankaille. Niinpä tämänkin tiipiin sisäosan ovat kuvittaneet käyttäjät itse, Jesse 5-v ja Jami 4-v. Kuvissa seikkailevat siis dinosaurukset kukkien keskellä.
Kankaat ovat jotain iänkaikkisen vanhoja käytettyjä lakanakankaita, sisäkangas taisi olla jopa isomummun peruja. Kepit löytyivät varastosta, ovat harjanvarsia. En kuitenkaan suosittele niitä, sillä ovat liian lyhyitä, meilläkin siis hankinnassa pidemmät rimat.